Kauden 2024 yhteenveto
Kuva: Wilhelm Öhman
Kausi 2024 oli kokonaisuudessaan varsin onnistunut, mutta parantamisen varaakin jäi. Onnistuin juoksemaan ensimmäisen podium-sijoitukseni UTMB World Seriesin kisassa Istrian satamailisella ja kauden päätteeksi sain napattua ensimmäisen voittoni UTMB World Seriesin kisassa Kullamannenilla. UTMB oli kauden päätavoitteeni, missä paransin omaa suoritustani reilusti, mutta en ollut täysin tyytyväinen kokonaisuuteen.
Aloitin kisakauden juoksemalla Himos Winter Trailin 37 kilometrin kisan tammikuun lopulla. Olosuhteet Himoksella olivat erinomaiset ja sain parannettua omaa reittiennätystäni muutamalla minuutilla. Ennen kaikkea lähdin Himokselle hakemaan kovaa pidempää harjoitusta ja sen ilman muuta myös sain. Kisan jälkeiset saunat ja ruokailut hyvässä seurassa kruunasi kivan kisapäivän.
Helmikuun ja maaliskuun harjoittelin kovaa ja kunto edistyi hienosti. Harmillisesti kuitenkin viikko ennen huhtikuun alun Istrian satamailista sairastuimme lapseni kanssa flunssaan, joka vei parhaan terän suorituskyvystä kisassa. Kisaviikon kun lepäilee täysin ja ei ole varmuutta pääseekö viivalle niin kyllä se vie paljon henkistä kapasiteettiä, mikä ei varsinaisesti paranna suoritusta tai itseluottamusta ennen sadan mailin vuoristoista polkukilpailua. Kisaa edeltävänä päivänä olo tuntui melko normaalilta, joten päätin lähteä kokeilemaan, miten juoksu kulkee kisassa. Huomasin alusta alkaen, että vauhti ei ole parasta mahdollista, mutta ei myöskään huonoa. Mitään erityistä syytä jättää kisaa juoksematta ei ollut, joten jatkoin omaan rennon reippaaseen tahtiin kohti Umagin maalialuetta. Nostelin tasaisen varmasti asemiani alkutaipaleen 17. sijalta kohti podium-sijoituksia. Sadan kilometrin kohdalla kipusin toiselle sijalle, kun kreikkalainen Zisimopoulos joutui keskeyttämään. Viimeiset 20km olivat kohdallani turhan raskaat ja jouduin päästämään tsekkiläisen juoksijan ohitseni 10km ennen maalia. Sain taisteltua kuitenkin maaliviivan yli kolmantena, johon olen tyytyväinen kisan lähtökohdat huomioon ottaen.
Kuva: Rami Valonen
Karhunkierroksen satamailinen tuli nopeasti Istrian jälkeen. Väliin jäi vain seitsemän viikkoa. Se oli liian vähän kovan koettelemuksen jälkeen. Olin kuitenkin terve ja into oli kova juosta Karhunkierroksen hieno reitti, joten päätin lähteä matkaan. Olosuhteet KK:lla olivat raskaat. Vielä 6 päivää ennen kisaa reitillä oli lunta ajoittain lantioon asti. Viimeiset päivät ennen starttia lähes kaikki lumet sulivat pois, mikä teki reitistä tietyillä pätkillä todella vetisen. Siihen kun lisätään kisapäivälle saapunut +23 asteen lämpötila ja pilvetön taivas niin tiedossa oli raskas ja pitkä päivä. En ottanut kisan alkutaipaleella lämmön vaikutusta riittävän hyvin huomioon, eikä kroppa myöskään ollut valmis juoksemaan sitä vauhtia niissä olosuhteissa. Kärsin nestevajauksesta ja kroppa kuumeni jo 50 kilometrin jälkeen. Sain Hautajärven kääntöpaikalle tultaessa korjattua tilanteen tankkailtuani rajusti viimeiset tunnit. Toinen puolikas tuli vireystilan ja energioiden osalta hyvin, mutta ikävät rakot jalkapohjissa hidasti menoa tuntuvasti lopussa. Kolmas voittoni Karhunkierroksen perusmatkalla lämmitti, vaikka loppuaika jäi paljon siitä, mitä lähdin alun perin hakemaan.
Kesä-, heinä- ja elokuun harjoittelin tiiviisti ja sain tehtyä lähestulkoon kaiken suunnitelmien mukaan. Leireilin tällä kolmen kuukauden jaksolla Äkäslompolossa, Kolilla ja Ranskan Alpeilla Tignesissä. Heinäkuussa kävin juoksemassa voitokkaasti myös Tiirismaa Trailin järjestämän Messilä Verticalin. Tämä noin kahdeksan tunnin nousevatehoinen mäkikisa toimi loistavana harjoituksena kuukausi ennen UTMB:tä.
Kuva: The Adventure Bakery
UTMB:lle lähdin luottavaisena ja hyvässä kunnossa onnistuneen ja melko pitkänkin harjoitusjakson jälkeen. Kesän keskityin paljon vertikaalitreeneihin, energiatankkauksen hiomiseen ja pyrin pitämään tasaisen juoksuvauhtiani yllä. UTMB:lle sattui tällä kertaa todella lämpimät ja hiostavat olosuhteet, mikä myös näkyi kärkijuoksijoiden vauhdeissa ja keskeytysten määrässä. Juoksin suunnitelmani mukaan aina Champex-Laciin, 127 kilometriin asti. Erityisesti yöllä juoksu kulki kivasti, kun lämpötila viileni hieman. Auringon noustessa ja päivän lämmetessä 15 tunnin juoksemisen jälkeen alkoi kisani hankalimmat hetket. Lopun ylämäet eivät kulkeneet yhtään, mutta alamäissä pystyin pitämään hyvää vauhtia yllä. Viimeiset 40 kilometriä olivat yhtä taistelua sijoituksista 10-20. Onnistuin hieman nostamaan asemiani lopussa, vaikka olin aika loppu. Ilmeisesti muillakin oli vaikeaa, koska pystyin pitämään asemani ja jopa tekemään muutamia ohituksia viimeisten vuorenylitysten aikana. Maalin saavutin ajassa 23:11 sijalla 16. Parempaakin oli otettavissa, mutta ei tähän tulokseen kovin pettynytkään voi olla kun ottaa huomioon, kuinka kovatasoinen kilpailu on kyseessä. Uskon, että TOP-5 sijoitukset ovat kohdallani tehtävissä kun saan lisää kokemusta vuorilta ja kaikki palaset loksahtavat paikalleen kisassa.
Kauden päätin viime vuoden tapaan Kullamannenin satamailiselle. Palauduin UTMB:ltä nopeasti muutamassa viikossa ja sain harjoiteltua todella onnistuneesti syys- ja lokakuun. Ennen Kullamannenin starttia olin varmasti parhaassa satamailisen kunnossa koskaan ennen, joten lähtökohdat olivat otolliset. Heti ensimmäisen 10 kilometrin aikana huomasin, että kärkiryhmän meno tuntuu todella kevyeltä, joka lisäsi itseluottamusta. Olin etukäteen asettanut tavoitteeksi kisan voiton, mikä kisan edetessä alkoi tuntua kokoajan realistisemmalta. Noin 70 kilometriin asti juoksin toisena, norjalaisen johtaessa 5-10 minuutin erolla. Hieman ennen puolivälin huoltoa ohitin norjalaisen ja sen jälkeen en enää katsonut taakse. Juoksin toisen puolikkaan todella vahvasti tehden tasaisesti eroa taakse jokaisella huoltovälillä. Energiat upposivat hienosti ja jalat jaksoivat pitää vauhtia yllä loppuun asti. Ensimmäinen voittoni UTMB World Seriesin kisassa maistui todella hyvältä, erityisesti kun se tuli lähes täydellisesti onnistuneen kisan päätteeksi. Paransin vuotta aiemmin juoksemaani aikaa kahdella tunnilla, sen ollen nyt 14:28.
Tämä kausi oli kokonaisuutena jopa onnistunein juoksu-urallani tähän mennessä. Alkukauden kisoissa en saanut ulosmitattua parasta kuntoani ja suorituksiin jäi paljon parantamisen varaa, mutta erityisesti Karhunkierroksen jälkeiset puoli vuotta oli vahvaa tekemistä ja se näkyi heti kisasuorituksissakin. Tästä on kiva lähteä rakentamaan entistä kovempaa kuntoa vuodelle 2025. Tämä kausi osoitti, että oikeita asioita on tehty harjoittelussa ja en malta odottaa, että pääsen haastamaan maailman huippuja jälleen tulevalla kaudella. Luvassa on useita itselle uusia kilpailuja, mutta myös muutama tuttu kisa kotimaassa, jotka haluan käydä juoksemassa. Julkaisen vuoden 2025 kisakalenterin lähipäivinä.